Oletko huomannut, että on olemassa ihmisiä, joiden seurassa viihtyy jotenkin kummallisen hyvin? Ei tarvitse jännittää, voi vain olla oma itsensä ja imeä itseensä iloa, oppia ja mielenkiintoisia näkemyksiä. Mikä on se taika, joka saa ilon ja inspiraation tarttumaan?

Väittäisin, että se on tietynlainen elämäilo, oppimisen nälkä ja itsensä ja muiden arvostus. Itsensä siksi, että vain arvostamalla itseään voi arvostaa muita. Ilo, koska tässä maailmassa on synkkyyttä ihan riittämiin. Ja oppimisen nälkä, koska omasta mielestään ”valmis” ihminen on minusta valtavan tylsä. Hyvä luo hyvää, positiivisuus johtaa suurempaan positiivisuuteen.

Kaikki tietävät työpaikoilla tyypin, jonka kanssa on ilo työskennellä, koska asiat sujuvat. Olipa haaste kuinka suuri tahansa, hänen kanssaan ratkaisu löytyy. Tiedämme myös sen tyypin, jolle kaikki on aina hankalaa. Ei niin pientä asiaa, etteikö se olisi ylitsepääsemätön. Huokaus.

Kuvittele tilanne, että saisit itse päättää, kenen kanssa työskentelet. Tiedät heti, keiden pariin hakeutuisit, eikö? Tämä ajatuspolku sai minut mietiskelemään kumpaan kastiin minä työkaverina kuulun. Jaksanko aina kuunnella, tukea ja auttaa muita?

Nykypäivän työelämässä positiivisuutta tarvitaan enemmän kuin koskaan. Onneksi kuka tahansa voi sitä opetella. Tarvitaan vain oivallus ja halu.

Kommentit

kommenttia

Takaisin