Alkaako blogata vai eikö. Siinä kysymys, jota olen pyöritellyt mielessäni noin kolme vuotta. Paljon olen työkseni kirjoittanut sekä startannut yritys- ja ryhmäblogeja. Silti kynnys on suuri, sillä tämä maailma ja jo pelkästään oma ystäväpiirini on täynnä suuria ajattelijoita ja hyviä kyniä. Osaisinko sanoa mitään uutta, sanoisinko mitään järkevää ja sitten vielä se iänikuinen mitä muutkin ajattelee. Minusta. Kynästäni.

Mutta sitten muistin ihanan lausahduksen, jonka olen joskus kuullut, kun joku kanssaihminen on kursaillut laulaako vai ei. Nuotin vieressä on paljon tilaa. Ei tarvitse eikä kannata kieltää itseään tekemästä asiaa, jolla on tarve päästä purkautumaan. Jos ei joskus aloita, ei voi koskaan kehittyä.

Joten, tässä sitä ollaan. Kirjoittelen tänne harvakseltaan työelämään ja toisaalta harrastuksiin ja perheeseen liittyvistä asioista, sillä minun arjessani nämä kaikki ovat yhtä suurta, iloista sekoitusta. Toivon, että mahdolliset lukijani ovat armollisia, mutta myös haastavat ja keskustelevat.

Tervetuloa Nuotilleen ja vähän vierestä -blogin pariin!

Kommentit

kommenttia

Takaisin